1. elokuuta 2014

Kuopiossa valmentautumassa

Kohtahan tämä blogi on taas ajan tasalla! Vihdoin. Meillä oli taas Kuopio treeni-ilta! Jeeee! :-)

Sain taas kuulla, että miun pitäisi ohjata pikku sähikäistä niin kuin esimerkiksi bordercollieta.. Onhan se kieltämättä aika bordercollie :-D Treeni sisälsi meille paljon vaikeita kohtia, jossa myös piti rohkeasti ohjaajan edetä ja luottaa koiraan, että kyllä se tulee. Juostiin kilpaa sekuntikellon kanssa, ja pakkovalssi todettu niistoa nopeammaksi kellotetussa kohdassa! Ja miulla ei ollut edes kovin paha kiirus! Videon alussa nähdään meille selkeästi vaikein kohta! Esteet numero 6-8. Harmittavasti muutama videoklipin laatu on mitä on.. Sen enempää en nyt näistä treeneistä kirjoittele, puhukoon video puolestani :-) Treenien jälkeinen fiilis oli aivan mahtava ja enkä malta millään odottaa ensi viikkoon! Ja kuka uskaltaa sanoa ettei muka agility ole urheilua, niin voin lainata tuota taskurakettia ja senkun kokeilemaan miltä tuntuu kun hiki virtaa niin että olisit suihkusta tullut :-D

Viikonloppu 12.-13.7.2014

Viikonloppuna vietettiin kaverin polttareita sekä kisailtiin aksan parissa Mikkelissä. Lauantaina kävin kisailemassa Deanin kanssa kahden agiradan verran. Tuomarina molemmilla radoilla oli Elina Hannikainen.

A-radalta tulokseksi tehtiin HYL. Heti tokalla esteellä saatiin kielto, kun Dean päätti juosta keinun ohi.. Ja oli siellä muutama muukin kielto..


B-radalla olisin kerinnyt persjätölle ennen ekaa putkea, mutta enpä tehnyt ja olin myöhässä ja pahasti renkaalla. Ihme ei kieltoa. Keinu oli HIDAS!! Ainakin se hävitty neljä sekuntia meni siinä.. Tosiaan tehtiin tältä radalta meidän toinen nolla kakkosista ja näin olen myös LUVA. Mutta tulostaulun vilkaiseminen otti koville, kun miun pikku sähikäinen oli vasta toinen!! Jäi ykköselle NELJÄ sekuntia.. Mutta onneksi saatiin "lohduttavia" sanojakin "Voittaa tarvii vasta kerran kolmosissa, että pääsee karsintoihin ja sit toisen kerran tarvii voittaa vasta MM-kisoissa" . Noh, onneksi kuitenkin koirakoita oli kuusi, jolloin myös toiselle jaettiin se luva. Sitten olsii ärsyttänyt vielä enemmän :-D 


Sitten ilta menikin rauhallisissa tunnelmissa polttareissa. Saunoessa, uidessa, laulaessa ja kerkesin minä nukkumaan semmoiset kolmisen tuntia ennen kuin piti lähteä kisapaikalle. Sunnuntaina laskeskeltiin, että 13 tuntia kisapaikalla ja eikä ole edes oman seuran kisat niin huhhuh.. :-D 

Dean pääsi säheltämään yhden radan verran. Tuomarina oli meille tuttu Minna Räsänen. Hyllytettiin esteelle numero viisi, kun ohjaaja oli TAAS myöhässä..Kaarrokset putkilta oli ihan kamalia.. Ei mitään vaikutusta teinkö putkijarrua vai en.. 


Sitten pitkän odottelun jälkeen olikin Unnan vuoro päästä radalle. Tuomarikin vaihtui Elina Hannikaiseen. E-radalta HYL. Tyhmä virhe taas.. Muutenhan rata oli ihan hyvä, lukuunottamatta kontakteja. Huomatkaa muuten, radalla EI ollut keppejä!


D-radalta tuli tyhmempääkin tyhmempi kielto/huitaisu putkelta.. Huoh. Etenemä radalla oli 3,87 m/s.


Viimeinen eli C-rata olikin hyppis. Elina taitaa tykätä näistä "pimeistä" putkikulmista.. Ja enkä luota Unnaan yhtään näissä.. Ehkä kuitenkin pitäisi ja ainakin treenata näitä! Mutta tältä radalta kuitenkin sujuva nolla sijalla 6/29. Etenemä oli 4,48 m/s.



Vesipeto ja sen kaveri

Viimeinen lomaviikko (vk 27) lomailtiin ihan urakalla! Dean kävi muutaman kerran hallilla treenailemassa vastaisia putken päitä ja kontakteja. Lähinnä puomille vauhtia ja varmuutta, keinulle pysähtymistä ja Aalta kääntymistä. Loman lopettajaisiksi käytiin vielä sunnuntaina mökillä uimassa. Muutama kuva (otettu joko 6.7. tai 8.7.) alla;












MM-karsinnat Rovaniemi 27.-29.6.2014

Perjantaiaamuna pakkasimme auton lähdimme kohti Rovaniemeä. Ehkä hulluin kisareissuni ikinä ja en ihan heti uudestaan lähtisi ajelemaan tuonne saakka.. Tie vain tuntui jatkuvan loputtomasti.. Saavuimme kuitenkin joskus alkuillasta paikan päälle ja meitä odotti mukava ja iso mökki verrattuna Tampereen mökkiin. Yksi hulluista ideoista oli kiivetä Ounasvaaran huipulle iltalenkin ja urheilun kannalta. Loppua kohden meno vain hyytyi, mutta ai taivas mitkä maisemat siellä huipulla oli!! Saatiinpa ainakin hienoja kuvia :-)

Siinä olisi mökki ja yksi sen vartijoista


Peppi, Carma ja Unna
"Pieni" iltalenkki







Yöllä ei taas paljoa nukuttu, kun oli hirmuisen kuuma. Aamulla aikainen lähtö kisapaikalle. Onneksi matkaa ei ollut paljoa! Kisat aloitettiin hyppyradalla, joka meni täysin penkin alle.. Tyhmä kielto ja sitten vielä kaiken kukkuraksi viimeiseen esteen ohitus.. Rimat pysyi ylhäällä! Sitten odoteltiinkin aika kauan ja agirata sai alkaa.. Putkilta tuli PALJON kieltoja myös makseilta.. Ensimmäisessä putkessa Unnalla kesti ja kesti.. Toinen putki oli samanlainen.. Muutenhan rata oli ihan hyvää menoa meiltä, mutta kolmannessa putkessa käännyttiin sitten ympäri ja eikä uskallettu mennä uusinnasta huolimatta sinne.. Eli HYL. Karsinnat oli meidän osalta siis ohi.

Eka rata:


Toka rata:


Sunnuntai meni taitavia koirakoita katsellessa viimeistä finaalikoirakkoa myöten. Ja sitten alkoi tuhottoman pitkä kotimatka! Yhdellä pysähdyksellä ja aamuyöstä viiden jälkeen omassa sängyssä! Mukava reissu oli kaikin puolin, mutta harmittaahan se, että jatkoon ei päästy.. Nämä olivat mitä luultavammin meidän ensimmäiset ja viimeiset karsinnat. Tai no kuka tietää, mutta tällä hetkellä on ainakin ajatus näin.

VIHDOIN KOTONA!

Treeniä, iltakisoja ja juhannus

Tämä postaus taitaa kertoa suurimmaksi osaksi tuosta pienestä mustasta sähikäisestä. Kesäkuun puolessa välissä, heti SM-kisojen jälkeen lähdettiin taas Kuopion suuntaan treenailemaan. Treenit meni todella hienosti, mutta siellä taas korostui mitä ehdottomasti pitäisi/pitää treenata. Kaarrokset.. Niitä pitäisi edelleen treenata ja muistaa palkata hyvistä käännöksistä! Sitten treenailtiin poispäinkäännöstä kepeiltä ja siinä ei ollut meillä kyllä suurempia ongelmia. Dean oli pätevä pieni mies! Sitten päästään "ihaniin" putkijarruihin.. Ei toimi niin ei toimi.. Saatiin sitten loppujen lopuksi myös onnistuneita toistoja! Kontaktit olivat hienoja!


Juhannuksena oltiin koiraporukalla mökillä. Ja tässä muutama kuva sieltä;

Peppi, Unna, Dean, Lilo, Carma ja Evita


Ninjako?


Ilta menikin monopolia pelaillessa!
Heti juhannuksen jälkeen tiistaina pitikin olla skarppina iltakisoissa Mikkelissä Deanin kanssa. Tuomarina tällä kertaa oli Sisko Pulkkinen ja meille molemmilta radoilta HYL.Videot alla;

B-rata


C-rata

8. heinäkuuta 2014

SM-kisat 13.-15.6.2014

Pakattiin auto täyteen ja hurautettiin Tampereelle SM-kisoihin. Toista kertaa joukkueessa ja ensimmäistä kertaa yksilöissä, hui. Mutta ensin kuitenkin kisattiin perjantain iltakisojen kaksi rataa. Tuomarina molemmilla radoilla toimi Johanna Wüthrich. Viikonlopun kuvaukset hoiti Liina P.

A-rata oli varsin sujuva meiltä molemmilta. Unna liikkui hyvin ja minä muistin ohjata. Aan kontakti olisi voinut olla parempi, mutta se on nyt mitä on. Radan lopputulokseksi tuli kuitenkin 0, -6,19. Etenemä oli 3,99 m/s ja sijoitus oli 20/124!


B-rata oli myös sujuvaa menoa ja edellistä rataa kovempaa mentiin. Haluttiin vaan äkkiä pois tuolta vesisateesta ;-) Tulos radalta siis 0, -6,63 ja etenemä 4,37 m/s! Sijoitus huima 14/86! Näin ollen myös tuplanollat, kävisköhän nää jo ensi vuoden SM-kisojen nolliksi? ;-)


Illaksi leiriydyttiin meidän pieneen mökkiin neljän ihmisen ja kahden koiran kera. Mökki oli mitä oli, mutta seura mitä parhainta! Ja olihan meillä tytöt melkein rantamaisemat ;-)

Huonosti nukuttu yö takana ja aamulla aikainen lähtö kisapaikalle joukkuekisoihin. Medien tuomarina oli Katarina Virkkala. Lähdettiin meidän joukkueen kolmantena koirakkona (Anne&Jose, Liina&Peppi (poissa), me ja ankkureina Paula&Nova). Odotus oli pitkä, mutta vihdoin tuli meidän vuoro valloittaa kentät! Teimme radalta joukkueemme ainoan nollatuloksen. Olin rataan tyytyväinen, mitä nyt kontaktit voisivat olla edelleen paremmassa kunnossa. Joukkueemme lopullinen tulos oli kuitenkin HYL. Ilta menikin joukkuefinaaleja katsoessa.

  

Ja leirintäalueelle päästyämme käytiin rentoutumassa saunassa. Ja sitten ennen nukkumaan menoa käytiin räpsimässä muutama ihana auringonlasku kuva;



Paremmin nukuttu yö takana, jes! Taas odoteltiin omaa vuoroa hirmuisen kauan.. Mutta kyllä sekin lopulta koitti. Tuomariksi oli valikoitunut Alen Marekovic, Kroatiasta. Rata oli hyvinkin suoraviivainen, mutta silti se toi omat haasteensa mukanaan. Monet hyllyttivät alun suoralla, mutta minäpä kerkesin vallan mainiosti juuri sinne minne pitikin. Kepeiltä tuomari ensin näytti vitosen, mutta lopulta "pyyhki" se pois eli tulos tältäkin radalta 0, -2,31!! Etenemä 4,23 m/s. Sijoitus oli 24/214!! Eli tämähän tarkoitti sitä, että me ollaan niiin FINAALISSA!!


Odottelu jatkukoon.. Medit olivat finaaleista viimeisenä. Finaalirata oli aika kiemurainen, mutta se passas meille kun Unna yleensä pysyy hyvin hanskassa eikä hae ylimääräisiä esteitä :-) Aan kontakti oli parhain viikonlopun suorituksista. Keppejen aloitus meni nappiin, keinu oli nopea. Mutta mitä sitten tapahtuikaan.. RIMA.. Ja sitten en enään "viitsinyt" vaatia kunnolla puomin alastuloa, jolta toinen vitonen eli radan tulos oli 10, -2,53. Aloitetaanko jossittelu? JOS rima ei olisi tippunut, niin olisin vaatinut puomin ja radalta olisi tullut nolla, joka olisi riittänyt kirkkaasti Suomen mestaruuteen.. Nyyh, vähänkö ensin harmitti ja sitten ärsytti.. Mutta tykkään tästä lajista niin paljon, juurikin tuon takia! Yksi pieni virhe, peli voi olla menetetty. Tässä lajissa voi onneksi jatkuvasti kehittyä ja oppia uutta. Ei tämä olisi agilityä ilman pettymyksiä! Lopullinen sijoitus kuitenkin meillä oli näissä Suomen suurimmissa kisoissa ja kovatasoisessa porukassa oli SM9! Huikeeta! Sanoin kavereille ennen reissuun lähtöä, että myö lähetään matkaan ilman tulostavoitteita ja ihan vain "höntsäilemään". Kuinkas kävikään, viikonlopun aikana viisi starttia, joista neljä nollaa ja yksi 10. Unna <3

Koirien huoltopäivä 9.6.2014 ja uintireissuja

Loman alkajaiseksi käytiin koirien kanssa Krista-hierojan luona. Unna oli varsin hyvässä kunnossa, mutta lavat olivat hiukan kireät. Mutta ei onneksi sen pahempaa :-) Dean oli omalukunsa.. Toinen oli vähän sieltä täältä juntturassa, mutta vastasi hoitoon hyvin. Varattiin kahden viikon päähän uusi aika ja silloin oli jo paremmassa kunnossa.

Kristan luonta, kun lähdettiin kotia kohti niin koukattiin Mustin ja Mirrin kautta. Nimittäin ostettiin kauan halutut Hurtan pelastusliivit! Kokeiltiin myös rukan pelastusliivejä, mutta ne eivät istuneet lainkaan Deanille, tosin Unnalle ne olisivat olleet ehkä paremmat. Pääsääntöisestihän liivejä tulee käyttämään Dean, mutta onneksi nuo liivit sopivat myös Unnalle, niin voidaan senkin kanssa uiskennella ilman paniikkia. Tarkoituksena olisi parantaa Deanin uima-asentoa ja testikäytössä liivit ovat olleet jo ja ne on ihan loistavat! Väriltäänhän nämä ovat miehiset vaaleansiniset-pinkit :-D


Pikku vesipeto :)



Ei niin onnistunut kuva..



Turkkitilanne 11.6.2014