Koira 2013

Viikonloppu 13.-15.12.2013 tuli vietettyä Helsingin messukeskuksessa voittaja näyttelyissä. Matkaan lähdettiin jo torstaina töiden jälkeen. Ja voi sitä tavaran määrää!! Matkaseuraksi saimme Annan ja Ennin, Liinan ja tietysti molemmat omat koirat. Junan eläinvaunu oli aivan täysi ja haisi ihanalle isolle märälle koiralle.

Perjantaina oli vapaapäivä töistä, joten suunnattiin Deanin ja minun ensimmäiseen (ja Deanin osalta varmaan myös viimeiseen) Helsinki Winner- näyttelyyn! Näyttelypaikalla sähikäinen osasi käyttäytyä kuin unelma! :-) Kun mitää ei tapahtunut, niin otus kävi makoilemaan penkin alle. Ei vaan aksakisoissa tee noin! Tuomariksi oli saapunut Iso-Britanniasta Mark James. Tavoitteet meillä ei ollu kovin korkealla. H= tyytyväinen EH= erittäin tyytyväinen ERIä en uskaltanut edes miettiä. Nuorissa uroksissa oli yhteensä neljä, joista Dean sai esiintyä viimeisenä. Pöydällä Dean hiukan peruutteli, mutta loppujen lopuksi oli ihan hienosti siinä :-) Liikkeet olivat hyvin Deanimäiset eli vauhdikkaat. Ja seisoakkaan ei olisi millään malttanut. Arvostelu on kuitenkin tässä:

"Could be more masculine. Rather fine in head and bone. Good topline. Eyes rather round. Very straight front and behind. Tail could be longer. No drive in near or front extension. NUO-H"

Lavastettu kuva lauantailta Kuva: Liina P.

 Arvostelu oli kuitenkin aikalailla Deanin näköinen. Tyytyväinen saan olla, ettei T:tä vilauttanut. Loppupäivä menikin hiukan shoppaillessa.

Deanille ihana vihreä (väri ei ihan käy ilmi kuvasta)  perusPomppa

Deanille toinen ihana pallo :-)

Uusi peti koiruuksille

Lauantaina koirista mukaan lähti Dean ja Enni. Osallistuimme ensimmäistä kertaa Flyball -kisaan. Joukkueemme oli Sawon Säheltäjät, johon kuului Enni, Dean, Demi- valkkari ja Nova- koikkeri. Suurta menestystä ei tänä vuonna tullut, mutta ehkäpä ensi vuonna sitten ;-) Harjoitusmääräkään ei ollut kyllä suuri, joten tämä oli ihan odotettavissa. Mutta jos nyt vähän hehkutan pikku Deaniä! Dean oli kyllä aivan mainio.. Ei tullut kertaakaan hyppyjen ohi, vaikka pallo lentikin laitteen taakse ja siitä suorin reitti olisi ollut ilman hyppyjä. Mutta mitä pieni shetlantilainen tekikään- teki pienen koukkauksen ja suoritti kaikki hypyt mallikkaasti!! Ja mikä vauhti. Oliko yllätys? Flyball-kisan jälkeen lähdettiin shelttikehän laidalle, kun Enni pääsi misseilemään hienosti ERIn kovassa valionarttu luokassa :-)

Flyball -shetlantilaiset Dean ja Enni Kuva: Liina P.

Kuva Liina P.

Sunnuntaina paikalle saavuttiin ilman koiria. Ja päivä vierähti australian karjakoira, kelpie ja sheltti -kehillä. Väsyneet matkalaiset lähtivät kotia kohti seittemän junalla ja eläinvaunu oli taasen aivan täynnä. Kotona kymmenen ja jälkeen maanantaiaamuna virkeänä (?) töissä. Ihana viikonloppu takana, kiitoksia mukana olleille :-) Lopuksi vielä sekalaisia kuvia viikonlopulta:

IIIK tuomari!! Kuva: Anna K.

Kuva Anna K.

Kuva Anna K.

Kehässä Kuva: Anna K.

Pallo Pallo Heitä Jo!! Kuva: Liina P.

Kuva Liina P.

Fiksuus ennen kaikkea! Kuva: Liina P.

Muutama kuvatus

Canon 600D -kamera kotiutui joulukuun alussa, mutta sitä ei ole vielä oikein ehtinyt testikäyttää.. Muutama räpsäys kuitenkin on kokeiltu.

Unna osasi olla mallina mutta...

Dean ei oikein arvostanut mallinaoloa

Korvakarvat pikkuisen vaan rehottaa :-)

Unna toinen SERT-H :-)

Lopuksi vielä pieni video siitä kuinka pieneen boksiin yksi pieni shetlantilainen menee :-)

Unnan agilitykauden päätös

Sunnuntaina 8.12.2013 lähdettiin kohti Kurkimäkeä ja tarkemmin ACEn hallille kisailemaan. Tuomariksi oli saapunut Nalle Jansson Ruotsista. Olin ilmoittanut Unnan kaikille kolmelle radalle ja ensin kisattiin yksi agilityrata, josta tulokseksi HYL. Rata oli mukavanoloinen, mutta ohjaajalta ei mitään kehuttavaa ohjausta. Puomin jälkeinen hyppy suoritettiinkin sitten väärinpäin. Kaikki videot kuvannut Ira M.

B-radalle lähdettiin hiukan epävarmoin fiiliksin, mutta tavoitteena oli että Unna sekä ohjaaja liikkuu. Vuoden viimeinen mahdollisuus saada hyppyrata nolla! Radan alku oli todella kinkkinen ja sanoinkin ennen radalle menoa, että jos tuosta alusta selvitään niin sitten ei pitäisi olla mitää hätää. Neloshypyllä tuli monta hyllyä ja niin meinasi meillekkin tulla, mutta eipä näköjään tullut. Lopun valssit oli HIUKAN myöhässä, muttamutta rata oli virheetön. Sitten jännättiin tuloksia, jäiks. Menin tulostaululle ja huomasin, että olimme tehneet radan ainoan nollatuloksen ja näin ollen se oli NOLLAVOITTO!! Unna liikkui ihan hyvin ja ohjaajakin muisti hiukan liikkua. Radalla oli tullut vain yksi vitonen Unnan nollan lisäksi. Samalla Unna saavutti toisen hyppysertinsä! Tässä on meidän ainut hyppyrata nollamme vuodelta 2013: (viime nolla on ACEn hallilla 2.12.2012) Tulos oli siis 0, -0,90 sija 1/16 + SERT-H

A-radalle lähdettiin tekemään hiukan paremmat kontaktit kuin ekalla radalla etenkin A. Puomi oli hidas, mutta A oli parempi kuin ekalla radalla. Unna liikkui ihan hyvin. Tulos tältä radalta kuitenkin 0, -5,70 sija 6/15. Etenemä molemmilla nolla radoilla oli kuitenkin yli 4 m/s. Näin ollen tehtiin myös toiset tuplanollat :-)

Palkinnoilla

 

Unnan SERT-H

Näistä tunnelmista on hyvä Unnan jäädä totaali aksatauolle! :-)

Jyväskylän kisat 30.11.-1.12.2013

Lauantaina kisattiin Deanin kanssa yhden agilityradan verran. Tuomarina toimi tällä kertaa Anne Huittinen. Automatkalla kerkesin kehumaan, kun Dean ei ole koskaan kieltäytynyt menemästä millekkään esteelle.. NOH, lauantaina se tapahtui. Pikku sähikäinen ei uskaltanut mennä musta pussiin. Tuomari tuli sitten avustamaan meitä nostamalla kangasta :-) Dean suoritti pienien kyselyiden jälkeen pussin hienosti :-) Eli mitä opimmekaan, älä nuolaise ennen kun tipahtaa :-D
Mutta jokatapauksessa tässä olisi video radasta, joka ei mennyt ihan niinkuin suunnitelin.

Sunnuntaina oltiinkin koko päivä Killerillä ja aamulla radalle pääsi ensimmäisenä Dean. Olin ilmoittanut sähikäisen kahdelle radalle, jotka tuomaroi Anne Savioja. Ensimmäinen rata oli hyppis. Ei pysynyt lähdössä. Pussi ei jännittänyt enään. Minulta surkeaa ohjausta. Kaikki sunnuntain radat kuvannut Liina P.

 

Seuraava rata olikin sitten agility ja toiveissa oli, että koira pysyisi lähdössä. Liina lähti juoksuttamaan ja tekemään taikoja sähikäisen kanssa, kun itse suunnittelin ohjauksia kyseiselle radalle. Dean oli ruvennut jännittämään myös katolta putoavaa lunta. Se oli ihanan rauhallinen, mutta samalla sitä pelotti. Pysähdyin, niin Dean nojautui jalkaani vasten. Eikä se huutanut niinkuin yleensä. Lähtövuoromme tuli ja jätin Deanin lähtöön ihan samalla tavalla kuin aikasemmin. Ja sähikäinen PYSYI LÄHDÖSSÄ, eikä hievahtanutkaan. Odotti vapautuskäskyyn ja lähti kuin raketti lähdöstä. Ja siinä samassa unohtui jarrutuskäsky ohjaajalta ja ensimmäinen kaarros venyi kepeille saakka. HYL. Itku. Rata oli todella todella hieno ja pitkästä aikaa tuntui siltä, että kyllä me jotain näköjään osataankin. Näissä kisoissa teimme toisen "kisa" juoksu-Aan ja eikö olekkin hieno?! Muurin jälkeinen kaarros oli taasen aikamoinen ja puomin kontakti hidas. Mutta vaadinpahan sen kunnolla :-) Lopun persjättö oli myöhässä, mutta muuten hieno. Kaikkein hienointa kuitenkin oli se, että Dean pystyi tekemään töitä samalla halulla kuin aikaisemminkin, vaikkakin sitä jännitti. Se ei mennyt lukkoon, niinkuin viime talvena omassa hallissa kun lunta valui katolta alas. Dean <3

 

Sitten käytiin kävelemässä kakkosluokkalaisten aikana kunnon jäähdyttely- ja samalla tytöille (Unna & Peppi) alkulämmittelylenkki. Sen jälkeen oli Unnan vuoro päästä radalle. Tuomari vaihtuu Anne Huittiseksi, joka oli väsännyt aika kinkkiset radat. Ensin oli hyppis. Neiti teki nollaa neljänneksi viimeiselle esteelle, josta tuli sitten kielto. Ohjaaja unohti täysin vastaisen käden käytön. Heihei vuoden 2013 ensimmäinen hyppisnolla ;-) Vauhti ei ollut mitään päätä huimaavaa, mutta rimat pysyi MYÖS okseri :-)

 

Toinen rata olikin agirata ja tuloksena HYL. Aa oli kivempi kuin putki. Vauhti ei ollut tälläkään radalla kovin kummoinen, mutta ei se enään arvo niin paljon hyppyjen kohdalla.

Kyllä me vielä elossa ollaan

Vaikkakin blogi on vietellyt hiljaiseloa kuukauden ajan.. Emme ole oikein tehneet mitään kummallista, josta olisi hirmuisesti kirjoitettavaa. Treenattu ollaan Deanin kanssa ahkerasti, mutta ollaan me välillä otettu ihan rennostikkin :-) Unna on taukoillut treeneistä jo marraskuun alusta lähtien.. Ollaan käyty pariin kertaa muistuttelemassa ennen kisoja mitä se aksa olikaan, mutta ohjatut treenit on siis jäänyt tauolle. Voisin tässä julkaista muutaman videon kätköistäni menneistä treeneistä.

Unnan video:

Deanin videoita:

Kuopion kisat

Lotan koulutuksen jälkeen maanantaina 28.10.2013 käytiin Unnan kanssa hieroja-Kristan luona. Mitään erikoista ei löytynyt. Hyvä niin :-) Seuraava aika onkin joulukuun alussa molempien koirien kanssa ja tammikuussa olisi tarkoitus käyttää molemmat osteopaatin luona. Aksatauko alkaa tammikuussa :-)

Mutta palataan tuohon otsikkoon eli Kuopiossa kisailtiin menneenä viikonloppuna. Lauantaina Dean pääsi kahdelle agilityradalle. Tuomarina oli Rauno Virta, joka oli laatinut todella kivat radat. Kokeiltiin ensimmäistä kertaa juoksu-Aata kisaradalla ja toimihan se ihan hienosti treenimäärään nähden! Lähdössä ei taas pysynyt.. Ekalla radalla kääntyi vähän liiankin hyvin hypyllä, josta tuli sitten kielto. Keppivirhe. Puomi oli aivan kamala, miksi en lopettanut siihen.. Loppujen kuitenkin hyl, mutta lopun kaarrokset olivat hienot. Lauantain radat kuvasi Emmi T.

Toiselle radalla lähtiessä Deanillä ei ollut aikomustakaan pysyä lähdössä, mutta silti vaan lähdettiin radalle.. Rata kokonaisuudessaan tuntui ihan aidolta agilityltä, mutta harmi nuo kepit.. Opi luottamaan koiraan! Tosiaan radalta tulokseksi 5, -17.79 (nopein aika) ja sija 3 :-) Luva niiiiin lähellä, mutta kuitenkin niiiin kaukana. Ensi kerralla sitten :-) PS. Videolla ihana kommentti katsojalta kun Dean tykittää ensimmäiseen putkeen ;-)

Sitten sunnuntaille olin ilmoittanut Unnan yhdelle hyppyradalle, jossa tavoitteena oli rimat. Tavoite saavutettu: ei yhtään rimaa alas sekä myös okserin rimakin pysyi! Rimat oli 45 cm. Avokulmakepit WAU! Vauhti ei ollut normaalia Unnaa ja hyllyhän sieltä napsahti kun livahti putkeen. Noh, videolta näkee kuinka tuuletan niin eipähän ole ihmekkään jos ei mene putkeen.. :-D Videon kuvasi Virpi R.

Lotta Vuorelan koulutus

Päivitykset hiukan taas laahaa, kun mukamas ei ole aikaa.. Jokunen viikonloppu takaperin käytiin kuitenkin molempien koirien kanssa Lotta Vuorelan koulutuksessa.

Lauantaina 26.10.2013 radalle pääsi Dean. Olimme hallissa ihanan kamalan vesisateen takia.. Rata oli hyvinkin haastava, mutta näköjään suoritettavissa. Ensin meinasi olla ongelmia lähdön kanssa, mutta rauhoittui kuitenkin istumaan ja malttoi odottaa vapautuskäskyyn saakka. Kepit oli haastavasti seinään kohden, mutta niissä ei ollut minkäänlaisia ongelmia. Ensimmäiseen putkeen vienti valssilla HIUKAN levähti ja useaan kertaan.. Itsellä valssin teko valui ja niin valui myös sähikäinen, mutta meni kuitenkin oikeaan päähän putkeen.. Pitää jatkossa muistaa myös palkata välillä valssiin tuloon, että taito ei pääse ihan unohtumaan. Kontaktit oli mitä olivat.. Saatiin onneksi mahtavia neuvoja niihin. Jatkossa Dean ei enään pysähdy Aalle ja puomille pysähtyy. A opetetaan boksin avulla, jonka alkeet ollaan jo käyty joskus kesällä. Eli nyt ruvetaan hiomaan boksi loppuun saakka. Puomin kontaktia harjoitellaan sivusta käsin, jolloin puomin kokonaisvauhti ei hidastu epävarmuuden takia.. Dean sai kehuja kontaktejen nopeudesta, mutta tosiaan vauhti hidastui huomattavasti kun ei tiennyt tarkasti mitä pitää tehdä.. Koulutuksessa takaakierrot onnistuivat hienosti! Pituuden leijeröinti Aalle onnistui hienosti myös, wau mikä pieni! Pakkovalssi toimi hienosti. Ihan radan lopussa olisi pitänyt ottaa tiukemmin haltuun, jolloin Dean ei olisi lähtenyt hakemaan keppejä. Videon lopussa vielä pientä "hifistelyä", kun sähikäinen nyt sattuu irtoamaan niin hienosti. Ei käynyt tuo tapa pienessä mielessäkään, mutta näköjään toimi hienosti :-) Koulutukseen olen erittäin tyytyväinen ja paljon on vielä treenattavaa, mutta onneksi meillä on aikaa! Videon kuvasi Tarja V.

 

Sunnuntaina oli sitten Unnan vuoro päästä radalle. Oltiin ulkona ja Lotta oli väsännyt meille hyppyradan. Pituuden jälkeinen persjättö oli yksi ongelma kohtamme. Tai no ohjaajan ongelmakohta.. Oma ajoitus oli ihan sanonko mistä.. Unnan kaarrokset olivat pienet ja rimoja ei tullut kuin pari alas ja nekin ohjaajan ajoituksen takia.. 14 hypylle ei käynyt mielessäkään, että tekisin persjätön, mutta se oli kyllä paljon parempi ratkaisu kuin se minun ehdotukseni! Paljon sujuvampi. Kepeille vientiä kokeiltiin kahdella eritavalla ja jälkimmäisestä kommenttini oli, että Unna jää pyörimään jalkoihin eikä hae keppejä. Mutta näin ei käynyt vaan Unna haki loistavasti joka kerta oikein!! Wau :-) Mutta joka tapauksessa koulutuksesta jäi todella hyvä mieli ja voisin mennä uudestaankin. Videon kuvasi Anna K. sekä Liina P.

Kuvat Liina P.

Karvatilanne 27.10.2013

Peppi & Unna