Loman alkajaiseksi käytiin koirien kanssa Krista-hierojan luona. Unna oli varsin hyvässä kunnossa, mutta lavat olivat hiukan kireät. Mutta ei onneksi sen pahempaa :-) Dean oli omalukunsa.. Toinen oli vähän sieltä täältä juntturassa, mutta vastasi hoitoon hyvin. Varattiin kahden viikon päähän uusi aika ja silloin oli jo paremmassa kunnossa.
Kristan luonta, kun lähdettiin kotia kohti niin koukattiin Mustin ja Mirrin kautta. Nimittäin ostettiin kauan halutut Hurtan pelastusliivit! Kokeiltiin myös rukan pelastusliivejä, mutta ne eivät istuneet lainkaan Deanille, tosin Unnalle ne olisivat olleet ehkä paremmat. Pääsääntöisestihän liivejä tulee käyttämään Dean, mutta onneksi nuo liivit sopivat myös Unnalle, niin voidaan senkin kanssa uiskennella ilman paniikkia. Tarkoituksena olisi parantaa Deanin uima-asentoa ja testikäytössä liivit ovat olleet jo ja ne on ihan loistavat! Väriltäänhän nämä ovat miehiset vaaleansiniset-pinkit :-D
Paljon puhuttu shelttien kesäturkki.. Viime kesänä havaitsin turkin oikein toimivaksi Unnan kohdalla ja samaa linjaa jatketaan tänäkin kesänä! :-) Tässä tulos:
Helatorstaina suunnattiin Unnan kanssa Pieksämäelle kisailemaan kolmen startin verran. Toivoen, että ne tuplanollat tulisi samalla.. Muttei näin käynyt. Tuomarina oli Minna Räsänen. A-rata olikin hyppis, jossa oli omat haasteensa. Mutta ongelmakohdan tiesinkin jo etukäteen ja se oli okserin ylempi rima.. Eli se rämähti jälleen alas. Radalla oli myös kolme rimaa maksimi korkeudessa eli 45 cm ja niitä ei tullut yhtään alas! Meidän meno oli jotenkin tahmeaa, mutta jos okserin rima ei olisi tippunut niin rata olisi ollut nolla... Kamalaa jossittelua!! :-D
B-rata oli agirata, josta saatiinkin nolla sija 5/28 -3,35. Heti toisella hypyllä olin jotenkin myöhässä ja meinasi oikeasti tulla kiirus saada Unna takaakiertoon, mutta jollain keinolla sain sen sinne! Viimeiselle putkelle viennin valssi olisi voinut tulla aikasemmin.. Tyytyväinen olin kaikin puolin rataamme eritoten puomiin! :-)
C-rata oli myös agirata. Meillä OLI mahdollisuus tuplanolliin, mutta kuinkas kävikään... Linjasin Unnan huonosti tokalla hypylle, jolloin räiskähti rima alas.. Sitten päätin, vaadin kunnon kontaktit vaikka aikaa menisikin! Näin teimme ja A oli suht nopea, muttei ei kuitenkaan samanlainen kun treeneissä. Puomi olikin sitten jotain ihan muuta.... Unna juoksi hyvin kontaktialueelle, mutta maahan koskettiin yksi käpälä kerrallaan.. Rata meni muuten kyllä kivasti ja tyytyväinen olinkin vaikka sitä nollaa ei nyt tullut. Uskokaa tai älkää pääsimme jopa alle ihanneajan (-0.25) vaikka varmistelimme kontaktit!
Dean oli myös mukana kisapaikalla ja hää pääsi tekemään pihalla muutaman kerran kepit ja hyppypyöritystä. Hienosti meni vaikka paikka oli täysin vieras! :-) Ei ottanut minkäänlaista häiriötä vaan keskittyi itse tekemiseen. Wau mikä pieni!
Sitten "välipäivät" pidettiin totaalitaukoa, kun sunnuntaina kisasimme Unnan kanssa Mikkelissä. Tosin lauantaina käytiin Deanin kanssa katsomassa ykkösluokan kisoja Lähemäellä. Opeteltiin olemaan sivistyneesti kentän reunalla vaikka muita koiria menikin radalla. Tuloksia ei vielä ihan hirmuisesti saatu, mutta suurimman osan ajasta Dean oli nätisti hiljaa. Sitten otettiin harkkaesteillä takaakiertoja ja välistävetoja. Taasen ei keskittynyt muuhun kun siihen omaan tekemiseen eli ei siis haitannut vaikka viereisellä radalla mentiinkin aksaa!
Sunnuntain kisat alkoivat vasta puolen päivän aikaa. Ensimmäisen radan (C-rata, hyppis) tuomaroi Kari Jalonen. Vauhtia oli todella hienosti ja luulinkin itseäni tuulen nopeaksi ja enkä kerinnyt suoran jälkeen ohjaamaan Unnaa kunnolla, jolloin hyppy tuli suoritettua väärin päin. Kepit ei sitten onnistunut laisinkaan... Kyllä se treeneissä osaa, muttamutta.. Eikös tuo ollutkin kuuluisa selitys?
B-rata olikin agirata ja Minna Väyrysen tuomaroima. Päänvaivaa tuotti jälleen okserin rima.. Noh, meidän rata tyssähti keppivirheeseen (?) eikä ollut edes kunnon avokulma :-D Okserin rima tippui jälleen ja sitten vielä kieltäytyi niistosta.. Eli saldona tältä radalta 15 virhepistettä, mutta ihanneaikaan päästiin -1,76 sija 14/23.
A-rata oli myös agirata. Vauhtia löytyi hienosti meiltä molemmilta ja puhdas ratahan sieltä tuli! Eli tuloksena nolla ajalla -6.38 sija 2/19 :-) SERT-A oli niiiin lähellä, kun voittaja ei voinut vastaanottaa, mutta koirakoita radalla oli yksi liian vähän, jolloin serti olisi meille siirtynyt.. Nyyh. Radassamme ei ollut minusta hirmuisesti moitittavaa, mutta ainahan sitä parannettavaa löytyy! Siksi agility onkin niin huippu laji-- koskaan ei olla valmiita ja aina on jotakin parannettavaa!
Tiistaina käytiin treenaamassa molempien koirien voimin. Unnan kanssa hakattiin päätä seinään avokulmakeppejen kanssa... Kyllä se ne osaa jos vien Unnan sinne, mutta haluan että otus osaa itse hakea oikean välin vaikka mistä lähettäisin sen. Deanin kanssa käytiin hallissa ottamassa poispäinkäännöstä, leijeröintiä sekä kontakteja.
Keskiviikkona tuurasin Saria ja koutsasin hänen ryhmänsä. Lopuksi otettiin Deanin kanssa keppejä ja pakkovalsseja. Ne onnistuivat hienosti!
Lauantaina ennen treenejä kävi Unnan karvalle näin (eilen siistin vielä turkkia hiukan eli nämä kuvat ovat lauantailta):
Lauantain treeneistä tarkemmat sepustukset ja videot tulevat myöhemmin.
