Vuosi 2012!

Viimeisiä viedään vuodelta 2012! Pitäisikö tässä ruveta hiukan palauttelemaan mieleen mitä me oikein touhuttiin menneenä vuonna..

Hihnan päässä roikkuva:

1.3.2012 vakinaistettiin nykyisiin työtehtäviin

31.3.2012 Paluu agilityn kisakentille

12.6.2012 varmasti elämäni vaikein/haikein päivä.. Se ensimmäinen rakas ikioma pienisuuri shetlantilainen Nella koirientaivaaseen <3

1.7.2012 MÄÄ- jengi esittäytyi agirodussa

25.8.2012 Ensimmäistä kertaa ikinä virallisissa näyttelykehissä Venäjällä

8.9.2012 Suur-Savon Piirimestaruus Unnan kanssa
15.11.2012 Ajokortti!

Nella:

Viimeinen virallinen agilitytreeni 16.3.2012 (Harmi kun ei videolle tullut....)

Keväällä sairastelu alkoi pikkuhiljaa... 23.5.2012 maksa-arvot oli koholla, ruokahalu huonontunut.

7.6.2012 tapahtui hetkellinen parantuminen, mutta alle viikossa Nellan kunto romahti täysin.. 

Nella ikiuneen 12.6.2012 </3

"Kun kaipaus ja ikävä polttaa niin,

että satuttaa, kuuntele silloin sydäntäsi... 

joka kertoo sinulle, että se oli onnea ja iloa parhaimmillaan, 

ja nyt muistot ovat kauneinta mitä sinulla on. NELLA<3"

Unna:

Alkuvuosi treenailtiin ahkerasti, joten kisaura korkattiin 31.3.2012 Kuopiossa. Ykkösluokka oli nopeasti ohi, vain kahdeksalla startilla kakkosluokkaan, joka startattiin Kuopiossa agirodussa 29.6.2012. Sieltä noustiin vielä rivakammin kolmosluokkaan! Kerettiin starttaamaan kakkosissa vaivaiset neljä kertaa! Ja näin ollen ensimmäinen kolmosluokan startti oli Mikkelissä 15.7.2012. 

8.9.2012 taistelimme meidät Suur-Savon Piirimestareiksi!

Mutta siis agilitystä yhteensä 6 voittoa, 1 kakkossija, 3 kolmossijaa, 1xSERT-H (8.9.2012) ja 1xSERT-A (17.11.2012).

Sitten 15.3.2012 Unna kävi läpivalaisussa loistavin tuloksin. Lonkat A/A, polvet 0/0, kyynärät 0/0, selkä terve ja silmät terveet.

Unnan näyttelydebyytti Venäjällä 25.8.2012 tuloksin AVO ERI2

Unnan ensimmäinen fysioterapeuttikäynti 5.9.2012 (Anna Palviainen)

1.10.2012 ensimmäinen hierojakäynti (Krista Korppinen)

Unnan tavoitteet vuodelle 2013:

Saada näyttelytulos Unnalle (vähintään se H laatumaininta)

Keräillä (tietysti) SERTejä valionarvoa varten.

Saada kesän arvokisoihin tuplanollat....Sen myötä myös startata ensimmäistä kertaa ikinä arvokisoissa (SM-kisat)

Ylläpitää lihaskuntoa ja pysyä terveenä ilman suurempia ongelmia.

Kesällä 2013 mahdollisesti tokon alkeita ohjatussa ryhmässä.

Dean:

Kotiutui meille 17.2.2012 Keravalta. 

Ensimmäinen eläinlääkärikäynti rokotusten myötä 22.3.2012.

Ensimmäisiä kertoja agilityhallilla mm. 16.3.2012.

Näyttelytreenit aloitettu heti vauvana ja näyttelydybyytti suoritettiin Venäjällä 25.8.2012 tuloksin ROP-pentu. Ja näyttelyissä käyntiä jatkettu Jyväskylässä 11.11.2012 tuloksella JUN-H.

19.12.2012 ensimmäinen fysioterapeuttikäynti (Anna Palviainen)

29.12.2012 minikiitäjä täyttää YHDEN vuoden!

Deanin tavoitteet vuodelle 2013:
Saada nuorukainen luustokuvattua ja tietysti toivomuksena mahdollisimman tervein tuloksin.
Edelle mainitun seurauksena mahdollinen ensimmäinen virallinen agilitykisa startti kesällä 2013.
Käydä ainakin muutamissa näyttelyissä myös Virossa ja Venäjällä.
Tokon alkeita mahdollisesti ohjatussa ryhmässä kesällä 2012.
Ja sama kuin Unnalla ylläpitää lihaskuntoa ja pysyä terveenä ilman suurempia ongelmia.


Näistä puheista toivotamme ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2013!

Raketit YHDEN vuoden (eilen) ja muutama treenivideo

Mihin aika oikein hujahti? Minun pikku-Dean vietti eilen 1 v. synttäreitä! Hurrrrjaaa... Voisin kertoa muutaman sanasen pojun kasvusta.. Kun Dean tuli meille (17.2.2012), niin traagiset mitat olivat 19,5 cm ja 1559 g ja nyt poju on noin 34 cm ja 5,05 kg :-) Pienihän siitä jäi, mutta se on vaan hyvä juttu kun miettii agilityä :-) Todellinen MINIkiitäjä!
Yhden vuoden aikana ollaan koettu vaikka mitä! Matkusteltu ollaan henkilöautossa, bussissa niinkuin junassakin ja hienosti on mennyt. Dean on ollut todella rohkea, mutta on osannut olla myös täys possu! Vuoden aikana ollaan keretty käymään kahdessa virallisessa näyttelyssä ja mätsäreissä sitäkin ahkerammin :-) Agilityä ollaan yritetty kovin myös treenailla ja tokon alkeita harjoiteltu. Pieniä temppuja ollaan ihan äskettäin ruvettu treenailemaan.

Dean 1 v.

Synttäripäivä hujahti agilitytreenien merkeissä. Kyllä me jotakin osataan jo! Ohjaaja tuntuu olevan vaan kokoajan tiellä... Perjantaiaamuna käytiin tekemässä pienet treenit parin viikon tauon jälkeen ja voin sanoa, että ne olivat kyllä hyvänmielen treenit! Viimeeksi kun, käytiin treenimässä niin melkein sai hakata omaa päätä seinään kun en osannut ohjata niin, että minikiitäjä olisi putkeen mennyt ilman mutinoita.. Mutta perjantaiaamuna kaikki oli toisin, Dean tosiaan toimi hienosti sekä ohjaaja osasi ohjata tarpeeksi selkeästi! Eilen hyvänmielen treenit jatkui, loisto nuorukainen! :-) Perjantaina otettiin kaksi uutta estettä käyttöön, jotka olivat siis muuri ja pituus. Muuri ilman oikeaa hyppäämistä vain ne "palikat" siitä päältä ja pituudessa oli yksi matalin palikka. Ei tuottanut ongelmaa :-) Alla pieni video 28.12.12 treeneistä, huom itsekuvattu!

Ja tässä virallinen 1-vuotis treenivideo, olkaapa hyvä:

PALJON ONNEA KAIKILLE RAKETEILLE ELI PENTUESISARUKSILLE!! :-)

Pate-papatti, Rumpu-Väinö, Kharma, Strobo-Juksu ja Patapoika-Dean

Joulu tuli ja meni!

Hihnan päässä roikkuva ei erityisemmin pidä joulusta sen tuomista kiireistä ja muusta sen tuomasta hössötyksestä, mutta jokatapauksessa joulu tuli vietettyä rauhassa perheen kesken. Ihan vain kotona. Pakko myöntää, että tuli kyllä syötyä välillä hiukan liikaakin ja melkein piti pyöriä ruokapyödästä lattian kautta sohvan nurkalle!

MumsMums!

Pöytävahti

Deanin ensimmäinen joulukin on nyt vietetty ja muutama pakettikin koiruuksille oli varattu. Dean "kuuluisana" pallohulluna sai uuden amerikkalaisen jalka(tennis)pallon ja molemmille oli luukuutiot, joiden sisältä löytyi kuivattua broilerin kivipiiraa. (Ja hyvin maistui molemmille!) Alta löytyy todistusaineistoa lahjojen avaamisesta:

Lahjojen kanssa

Pakettien avaamisen jälkeen maistui ruokakin mainiosti:

Deanille iski annoskateus, vaikkakin molemmilla turrikoilla oli samanlaiset annokset!

Ja noiden yllä mainittujen toimintojen jälkeen unikin maistui kuvien mukaiseen tyyliin:

Deanin tyylinäyte

Unnan tyylinäyte

Oho, tulipas kuvatäytteinen postaus!

Virallinen jouluntoivotus

....tulee tässä, eli ei muuta kuin oikein hauskaa joulua kaikille! Muistakaa syödä kunnolla :-))

Pienen shetlantilaisen kesytys!

Otsikko kertoo jo aika paljon meidän (Deanin) ensimmäisestä fysioterapeuttikäynnistä! Torstaina mentiin neljän jälkeen Eläinklinikka Kurjelle, jonne Anna Palviainen saapui. Ensimmäiseksi Dean tutustui Annaan, joka ei ollut haasteellinen tehtävä. Mutta sitten kun olisi pitänyt malttaa maata pöydällä niiin energiaa tursusi nenänpäästä hännänpäähän! Onneksi kyseessä ei ollut esimerkiksi mastiffi! Dean on niin pieni, joten saatiin se pidettyä paikoillaan ihan kiitettävästi näin loppujen lopuksi. Mutta siis tarkemman analyysin saatte, kun saan sen itse Annalta, mutta tässä on nyt mitä muistan: Deanin oikeapuoli oli enemmän jumissa kuin vasen ja nyt iltaisin tehdään venyttelyliikkeitä molemmin puolin. Mitään suurempaa löydöstä ei onneksi tehty!
Lauantaina lähdettiin ajelemaan päiväseltään Savonlinnaan moikkaamaan sukulaisia. Automatkat sujui hyvin nukkuen. Ja joulu meinattiin olla ihan vain kotosalla perheen kanssa :-)

Automatkalla

Kukkuuu!

Maisemaa Mikkeli-Savonlinna

Pentupostaus!

Tekee mieli tehdä tämmöinen pieni ällö pentupostaus ennen joulua! Olkaapa hyvä;

NELLA:

8 vko

12 vko

UNNA:

13 vko

13 vko

DEAN:

Dean 6 vko



Dean 8 vko

Näin se aika vierähtää...

Viime blogitekstistäkin on jo aikaa huikeat kymmenen päivää :-D
7-.9.12.12 vierähti Helsingissä Voittaja näyttelyissä ja matkassa mukana oli Anna, Alisa, Liina ja pikku-Dean. Töiden jälkeen perjantaina hypättiin tyttöjen kanssa junaan kohti Kouvolaa ja sieltä napattiin yksi neiti matkaan ja suunnistimme junalla kohti Pasilaa. Illalla piti vielä käydä pyörähtämässä kaupungissa ja miulle tarttui mukaan yksi musta mekko. :-) Lauantaiaamuna yhdeksältä treffattiin Liinan ja Alisan kanssa Pasilan asemalla ja siitä sitten kohti Helsingin messukeskusta. Päivä meni nopeasti shelttikehän laitamilla sekä shoppailemalla pienissä kojuissa.

Mukaan tarttui:

Back On Track koiraloimi (Deanille)

DentaStixejä, Jumbone mini paketti,

Agilityn kisakirja, Deanille kesää varten ;-)

Britt Caren sport raksuja 2 kg sekä 1 kg lohiraksuja.

Sitten käytiin kahtomassa hiukan niitä loppukehiä, mutta sitten iski kamala nälkä ja suunnistimme kohti keskustaa ja amarilloa. Pääsimme sisälle ja ensimmäisenä meiltä kysyttiin, että "Onko teillä pöytävaraus?", no eipä ollut... Sitten täti tokaisi "Meillä on n. 45 min jono.".. Siinä vaiheessa käännyttiin ympäri ja mentiin tien toiselle puolelle Golden Raxiin :-D Syötyämme lähdimme pyörimään kohti juna-asemaa ja kotia! Sunnuntaiaamuna mentiin jälleen yhdeksäksi Pasilan asemalle ja sieltä sitten messukeskukseen. Sunnuntaikin meni nopeasti shelttikehän laidalla. Kävin myös pikaiseen kelpiekehän laidalla, kun Deanin kasvattaja oli siellä omien koirien kanssa :-) Sitten lähdettiinkin kotia kohti neljän junalla, joka oli aivan tupaten täynnä (ainakin lemmikkivaunu!). Onneksi Dean on pieni ja mahtui matkustamaan sylissä niin vastapäätä istuva nainen hänen pinserinsä mahtui loikoilemaan viltin alla lattialle :-) Siis koira loikoili lattialle ei omistaja ;-)

Sitten maanantaina piti käydä töiden jälkeen Rahulan rehussa Unnan kanssa. Saimme seuran pikkujouluista edellä mainittuun liikkeeseen lahjakortin, jolla ostin Unnalle Back On Track verkkoloimen :-) Mukaan tarttui myös pakasteherkkuja! Nyt on molemmilla koiruuksilla kunnon takit!



Koko 37




Koko 43



Tiistaina käytiin treenaamassa Deanin kanssa hallilla. Ihan vain putkeen irtoamista.. Vaivun kohta tuon otuksen kanssa epätoivoon! En vain yksinkertaisesti osaa ohjata pientänopeaakeskeneräistä minikiitäjää! :-D Pitäisi muistaa itse, että junnu on niin keskeneräinen... Pitäisi muistaa ohjata selkeästi eikä vain huitoa! Unnaa ei tarvitse enään varmistella meneekö se putkeen vai ei, mutta junnua pitää varmistella ja paljon. Mikä on täysin ymmärrettävää.. Pitäisikö kokeilla ihan oikeasti sitä "ilman käsiä" -ohjaamista..

Torstain ohjatut treenit jäi välistä.  Alla vielä meidän räpellys tiistain treeneistä:

Päivittelyä

Tiistaina viikottaiset treenit jäi välistä kovan pakkasen vuoksi, mutta torstaina käytiin ohjatuissa treeneissä Deanin kanssa. Meillä oli oikein tehotreenit, kun paikalla oli vain Dean. Kouluttajan sanoin Deanistä: "Pomppiva haukkuva karvapallo, sisällä vähäsen innokasta pentukoiraa. Kyllä siitä kisakoira tulee." Harjoittelimme ennakoivia valsseja, sylkkäreitä sekä yleisesti putkeen irtoamista. Lopuksi otettiin muutaman kerran keppejä sekä pussia.
Noh, koira osasi hienosti ennakoivat valssit, mutta ohjaajalla oli jalat jatkuvasti solmussa :-D En ole aikoihin Unnankaan kanssa tehnyt ennakoivia valsseja ja se kyllä näkyi minun menossa! Sylkkärit onnistui hienosti, mutta putkelle vienti on nyt ongelmamme.. Se irtoaa hienosti silloin kun itse haluaa :-D Harjoitusta harjoitusta! Keppejä oli se 10 ja kahdeksalla verkolla mentiin. Mahti minikiitäjä! Alla videopätkä treeneistä, kiitos kuvauksesta Liina P.

Käytiin myö eilen myös metsälenkillä Emman, Avan ja Ellun kanssa. Koiruudet saivat kuluttaa energiansa talvisessa maisemassa! :-)

Viikonloppuna meidät voi löytää Helsingistä Voittaja -näyttelystä. Unna jää Mikkeliin hoitoon, mutta Dean lähtee mukaan. Tosin voittaja -näyttelyyn ei haluta turistikoiria, joten minikiitäjä jää äitin luokse odottelemaan tuliaisia. :-) Saa nykäistä hihasta, jos ken tunnistaa (kun olen vielä ilman koiraa liikkeellä!).

ACEn kisat

Kisapäivä alkoi epänormaalilla herätyksellä eli toisin sanoen lähtö kohti kisapaikkaa tapahtui vasta yhden aikaa päivällä!! Ensimmäinen startti alkoi 16.30. Tällä kertaa oli huikeat neljä rataa, jotka tuomaroi Marja Lahikainen. Yleisesti ottaen radat olivat todella haastavia.. Kaikilla radoilla oli todella haastavia hyppykulmia sekä melkein jokaisessa radassa jonkinlainen slalom.

Ensimmäinen rata oli agirata, jossa oli juurikin edellä mainitut ongelmakohdat eli haastavat hyppykulmat ja slalomit. Meidän rata tyssähti heti kolmannelle hypylle, kun itse olin myöhässä ja pahasti! En yksin kertaisesti kerinnyt työntämään Unnaa takaakiertoon. Puomi jännitti jostain syystä hirmuisesti eli menty sitä tällä radalla ollenkaan. Muuten rata meni vauhdikkaasti ja pakko on mainita Unnan mahti keinusta!! Neiti meni hienosti päähän saakka, jolloin ohjaaja järkyttyi ja meinasi unohtaa hiljennyskäskyn :-D Onneksi ei tullut lentokeinua! Mutta siis tuloksena tältä radalta HYL. Alla olevat videot kuvannut Anna K.

Toinen rata olikin sitten hyppyrata, jossa oli myös hyvin haastavia kohtia.. Alku meni meillä hyvin vauhdikkaasti! Unna kääntyi pienellä kaarroksella pituudelta, joka ohjaajaa ensin mietitytti kuinka suureksi kaarros levähtää. Rata meni mielestäni todella makeesti siihen saakka kun hyllytimme keppejä edeltävälle hypylle ohjaajan huolimattomuudesta. Voi minua tyhmää, miksi en tuupannut tarkemmin Unnaa takaa kiertoon :-( Muurin jälkeen huomaa Unnan kiihdytyksen putkelle, tuosta koirasta lähtee oikeesti vauhtia, jos vain itse jaksaa juosta! Mutta siis tältäkin radalta tuloksena HYL. Alla vielä video radasta:

Kolmas rata olikin jälleen agirata, jossa jälleen näkyi slalom ja vaikeita hyppykulmia! Alun hypyt meni hienosti, enkä tällä kertaa ollut itse myöhässä. Mutta sitten kaikki tysähti keinulle... Sanoin ekan radan jälkeen tytöille, että ekan radan loistokeinu ei tiedä hyvää jos kolmannella radalla olisi keinu. Ja näin se kostautui.. Että ihan tarpeeseen tulee keinun uudelleen opetus tauon jälkeen! Ja loppuratakin meni miten meni.. Puomille Unna ei meinannut mennä, mutta nyt päätin että siihen on tällä kertaa mentävä! Ja niin Unna meni, mutta hyvin varovaisin askelin. Tuloksena tältäkin radalta HYL. Alla söhläyksemme:

Neljäs eli viimeinen rata oli jälleen hyppis. Rata oli ihan mentävä, esteet olivat paikka paikoin hyvin lähekkäin eli koiran täytyi olla hyvin hallussa. Kepeille Unna haki todella hienosti!! Ja keppejen jälkeinen hyppy varmaan jännitti eniten, mutta Unna ei edes katsonut viereistä hyppyä vaan tuli suoraan oikealle hypylle! Viimeisellä putkella koira meinasi tulla jaloille, mutta onneksi tajusin itse ottaa kenkää toisen eteen! Rataan olen kyllä tyytyväinen, siellä ei ollut turhia pysähdyksiä ja rata eteni muutenkin vauhdikkaasti. Tuloksena tältä radalta 0 sij. 2/19.

Sanoin kolmannen radan jälkeen, että olisi mukava saada edes yksi tulos näistä kisoista ja näin se napsahti viimeiseltä radalta! Suu loksahti auki, kun näin tulokset ja olimme taistelleet itsemme toiselle palkintopallille! Tähän on hyvä päättää Unnan agility vuodelta 2012 ja jatketaan taas ensi vuoden helmikuussa treenejä uudella innolla! :-)